Takaisin kotiin

Blogi jäi hieman huonolle pidolle menneisyyden vyöriessä toden teolla tajuntaan. Viime vuosi oli todella raskas, enkä kyennyt enää kirjoittamaan pitkiä juttuja elämästäni. Ajauduin umpikujaan. Huomasin, että en enää edes kulkenut maisemien perässä kameran kanssa, sulkeuduin kokonaan yksiööni ja pääni sisäiseen maailmaan. Yritin kovasti kamppailla yksinäisyyttä vastaan, mutta sosiaaliset tilanteet tuntuivat entisestään vievän vähiä voimiani.

Oli siis aika miettiä ratkaisuja. Uutta alkua. Yhtäkkiä huomasin hankkineeni lapsuuden kotikylältäni vuokratalon, johon voin muuttaa kesällä. Asiat alkoivat avautumaan päässä aivain uudella tavalla. Siellä missä ennen näin vain mustaa, alkoi nyt näkyä värejä. Umpikujilta avautui uusia reittejä.

Viime vuoden raskain taakka on ehdottomasti ollut kokemani yksinäisyys. Pietarsaaressa minulla on vain muutamia tuttavia, joista osasta on kyllä muodostunut hyviä ystäviä. Kuitenkin olen viettänyt aivan liikaa aikaa yksin. Olen luonteeltani jossain määrin erakko, mutta liika on aina liikaa. Lohtajan koti tulee olemaan optimaalisella sijainnilla. Kaikkien rakkaiden luokse on sellainen matka, että sen viitsii vaikka kävellä. Lähellä on myös meri ja luonto.

Muuttopäätöksen tehtyäni on mieli tuntunut niin paljon kevyemmältä, asiat vain loksahtelevat kohdalleen. Kotini pihapiiriin ja lähimetsiin voin rakentaa kuvauspaikkoja, vinttiin ehkä tuotekuvauksia varten pienen studion. Tarkoitukseni on myös perehtyä potrettikuvaukseen entistä enemmän.

Mikä parasta, lähellä ovat lempimaisemani, joita pääsen taas kuvaamaan. Onhan Pietarsaaressakin toki upeat rannat, mutta täällä sinne lähteminen vie aikaa huomattavasti enemmän. Lohtajalla pääsen lempipaikoilleni hetkessä. Siellä myös koen olevan enemmän valinnan mahdollisuuksia maisemien suhteen. On hiekkarantaa ja kallioita, joki, kivikkoisia rantoja ja järviä, jotka tunnen. Myös revontulien kuvaus on paljon helpompaa, kun valosaastetta ei tarvitse niin kauas paeta kuin täällä.

Kaiken kaikkiaan olo on nyt suunnattoman kiitollinen. Koulun saan varmasti selvitettyä tavalla tai toisella, nyt tuntuu taas olo hieman motivoituneen senkin suhteen. Elämä on ihmeellisen ihanaa, kun ottaa ohjat käteen ja menee siihen suuntaan, josta on haaveillut.