Takaisin kotiin
Blogi jäi hieman huonolle pidolle menneisyyden vyöriessä toden teolla tajuntaan. Viime vuosi oli todella raskas, enkä kyennyt enää kirjoittamaan pitkiä juttuja elämästäni. Ajauduin umpikujaan. Huomasin, että en enää edes kulkenut maisemien perässä kameran kanssa, sulkeuduin kokonaan yksiööni ja pääni sisäiseen maailmaan. Yritin kovasti kamppailla yksinäisyyttä vastaan, mutta sosiaaliset tilanteet tuntuivat entisestään vievän vähiä voimiani. Oli siis aika miettiä ratkaisuja. Uutta alkua. Yhtäkkiä huomasin hankkineeni lapsuuden kotikylältäni vuokratalon, johon voin muuttaa kesällä. Asiat alkoivat avautumaan päässä aivain uudella tavalla. Siellä missä ennen näin vain mustaa, alkoi nyt näkyä värejä. Umpikujilta avautui uusia reittejä. Viime vuoden raskain taakka on ehdottomasti ollut kokemani yksinäisyys. Pietarsaaressa minulla on vain muutamia tuttavia, joista osasta on kyllä muodostunut hyviä ystäviä. Kuitenkin olen viettänyt aivan liikaa aikaa yksin. Olen luonteeltani jossain mä...